Mulla on vissiin oikeastikin ollut elämää.

Joulu oli ja kävin äidin luona joulua viettämässä. Alku sujui ihan hyvin, mutta loppua kohti alkoi räsähdellä vähän siellä sun täällä.. Muuten ihan jees joulu, meillä toi räsähtely on ihan tavanomaista. SItten kun antaa vähän aikaa olla, niin se unohtuu. Näin jouluna sellaisia serkkuja, joita en olekaan nähnyt yli kymmeneen vuoteen, se oli mukavaa.

Joulun aikaan on aina tavallistakin enemmän isäpappaa ikävä, täytyy taas käydä siellä kylässä kun saa paperit koulusta ulos. On se kuitenkin mun oma isä, rakas isä, joka tapauksessa..

Soitin joulun alla vanhalle kummitädille. Se kuulosti ilahtuneelta ja oli pirteän kuulonen puhelimessa, vaikka vaistosinkin silti, että ei se kunnossa ole. Täti on käynyt aiemmin läpi verisuonen katkeamisen päästä. Nyt sillä on vissiin kohtusyöpä, jota eivät lääkärit vissiin uskalla leikata. Nivelreumakin tätillä on pahana. Todella surullista. Pari päivää ennen joulua oli tätin mies pihalla saanut sydänkohtauksen ja joutunut sairaalaan. Surullista.

Missä on talvi? Missä on tuiskut ja pakkaset?




Vanhan sillan luona taas,
poika rinnan tyttö lasta,
virran tahtoo ylittää,
Koskeen kuohuvaan,
he varoo katsomasta,
edelleen he käsissään, ---
pitää toisen kättä,
tahtoo empimättä,
heikkoutta toisen ymmärtää,
empimättä tahtoo virran ylittää..

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee..

Luvanneet on rakastaa,
he täällä toinen toistaan,
vaikka polku pimeyteen,
joskus kuljettaa,
silti vielä loistaa usko tiehen yhteiseen..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä?

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten..

Matkallaan, he suojan saa,
pienistä hetkistä toisiaan vasten,
korkeuteen, huokailee,
varjele tiet tämän maan orpo lasten,
kun ilta viilenee..

Riittäisikö täällä
pettävällä jäällä,
yksi jonka kanssa, ei yksinäinen oo
riittääkö se täällä, pettävällä jäällä..?
  
Yö :Pettävällä jäällä