Juu, tiiättekös mihin viime yönä puoli kolmelta herättiin?
Naapurissa oli ihan hillitön riita, tavaroita heiteltiin, huudettiin ja 'käveltiin' ympäri kämppää. Siinä aikanaan raivottuaan kävi ovi ja tuli hiljaista. Ilmeisesti toinen lähti ja toinen jäi siivoomaan sotkut. Huomatkaa, että en mitenkään ole muodostumassa kerrostalokyttääjäksi, vaan sitä meteliä ei voinut olla kuulematta. Herättiin siihen molemmat tai oikeastaan kaikki kolme, Laulava mukaan laskettuna. Tuli mieleen, että noinko se menee. Että nuoresta lähtien sitä parisuhdetta varjostaa hillittömät riidat ja kun siihen suhteeseen jää kykkimään, niin samallalailla se jatkuu sitten parinkymmenen vuoden päästäkin. Hitto, mie en kyllä alkais katteleen.. Vaikka muistelen, kun itse parinkympin 
korvilla seurustelin ja asuin silloisen poikaystäväni kanssa, en kyllä kovin helpolla pystynyt irrottautumaan siitä, vaikka se suhde oli yhtä helvettiä. Onneksi kuitenkin mulla oli silloin tukenani tää Yssykkä, josta oon aiemminkin maininnu ja pääsin kuin pääsinkin irti siitä suhteesta. Ja pääsin vieläpä jatkamaan elämääni :) Yksin todennäköisesti en olisi siihen pystynyt.

No nyt tarttee lähteä Laulavan kanssa aamulenkille uhmaamaan pakkasilmaa :)