täällä sitä ollaan taas, takaisin sivistyksen parissa! Heti piti käydä tutkailemassa L-L:n elämää, ja olihan siellä juttua tullut!

Ai mitä mulle? Töitä on tehty, ravattu kahden kaupungin väliä. Muutettiin Hellun kanssa yhteen ja nyt elän matkalaukkuelämää. Olo on kuin olis ollu vuoden jossain ambomaalla, kun ei nettiin ole päässy. Viikot olen töissä eri kaupungissa ja viikonlopuiksi tulen aina uuteen yhteiseen kotiimme. Työt on maistuneet, ai että ne on maistuneet hyvältä! Hitto, että ihminen voi kuulkaa nauttia työn teosta! Ikävä Hellua ja yhteistä uutta elämää vaan vaivaa arki-iltoina ja on koko ajan sellainen olo, kuin oma elämä olisi levällään, hajallaan. Mutta silti nautin. Saan tehdä sitä työtä, jota olen halunnut tehdä ja jota varten olen kouluttautunut. 

Tykkään kaupungista, jossa työskentelen. Kaikki olis erinomaisesti, jos vaan saisin Hellun samaan kaupunkiin. Toisaalta tämä kuitenkin näinkin tuntuu hyvältä. Vaikka ollaan vasta lyöty hynttyyt yhteen, silti on pehmoinen lasku, kun itse olen viikot reilun sadan kilometrin päässä.

No, tää nyt oli tämmönen pikapostaus. Lähiaikoina lisäää..