Niin se taas viikonloppu oli ja meni. Matkattiin Laulavan kanssa työpaikkakunnalle, vaikka olis kyllä niin kovasti tehny mieli jäädä kotia. Onneksi tällä kertaa ei sattunu hirviä kohdalle.

Mulla on viime aikoina kovasti ollu mielessä yksi menneisyyden henkilö. Mietityttää kovasti, että mitä hänelle kuuluu ja haluttais ottaa yhteyttä. Tuo yhteyden ottaminen ei vaan lukeudu ollenkaan niihin hyviin ideoihin. Kyseinen henkilö on kaikesta huolimatta iso osa menneisyyttäni, vaikka tuolloin tapahtui paljon ikävää. Niiden asioiden takia, en voi ottaa häneen yhteyttä. Suojellakseni itseäni. Aikoinaan minun on ollut pakko itseni takia lakata vastaamasta hänen puheluihinsa ja viesteihinsä. Ja jos joskus erehdyin kysymään kuulumisia, sama rumba alkoi taas. En vaan voi sille mitään, että hän on mielessäni ja haluaisin tietää, voiko hän hyvin. Viimeisen kerran hän yritti soittaa ja laittaa viestiä noin puoli vuotta sitten. En vastannut. Sen jälkeen ei ole kuulunut mitään. Toivottavasti kaikki on hyvin.