Siis, ette arvaa: tämä täti oli taas lentsussa. Nyt sain itteni revittyä työterveysasemalle ja poskiontelontulehdushan siellä oli ja viikon antibioottikuuri sekä allergialääkkeet tai allergiseen nuhaan tarkoitetut lääkkeet. Hyvinhän ne noihin nenäputkistoihin vaikutti, mutta pötsi meni aika hyvin sekasin. Sohvan nurkassa piti käpristellä ja heti ko ylös yritti, niin johan meinas hyysikkä kutsua..hallelujaa!

Ja sitte pakolliset purnaukset: minua ärsyttää aivan suoraansanottunasaatanasti KUN uusi seinänaapuri kessuttelee sisällä. Tupakkansavu tulee suoraan meidän keittiöön, vessaan ja eteiseen ja sitä kautta koko v--n kämppään! En ole tupakanvastainen niuhottaja, sillä olen ite polttanu yli kymmenen vuotta ja nykyäänkin poltan vielä juhlakunnossa. Kuitenkin nyt vuoden sisällä olen päässyt tosiaan siihen, että selvin päin en polta, enkä pystyisikään, koska siitä iskee armoton migreeni. Noniin, arvatkeepas, että tuleeko mulle se migreeni melkeen joka viikonloppu, kun tuon naapurin taiteilijajätkän savut pöllähtelee sankkoina pilvinä meidän asuntoon..Ja tosiaan, se ei ole ainoastaan vieno tupakan haju, vaan se savu tulee oikeasti meille sisälle. Eikä ole muutenkaan erityisen mukavaa kun kotona selvästi on tupakan savua eikä meistä kumpikaan polta normaali arjessa.Tänään päätin, että perjantaina soitan isännöitsijälle siitä. Ja joo, en tosiaankaan mene oven taakse henkilökohtaisesti asiasta keskustelemaan, sillä minun mielestä jokaisen aikuisen ihmisen pitäisi tajuta, että sisällä ei tupakoida, koska savu menee myös rappukäytävään ja naapureihin.  Nojoo, tulihan räyhättyä tarpeeksi? Ainaki helpotti kummasti.

Nyt on asiat hyvin, tykkään työstäni, rakastan Hellua ja tykkään meidän yhteisestä kodista. Kevät on menny ihan siivillä työpaikan ansiosta. Nautin siitä, ku saan tehä sitä työtä, mihin olen kouluttautunu ja mitä olen halunnu tehäkki. Ihanaa, kun illat on alkanu pitenemään ja kesä tulla jollottaa. Oottelen vaan ihania, lämpimiä kesäiltoja, jolloin saa Laulavan kanssa käydä rauhallisilla iltalenkeillä. Ja ai niin! Tuostapa tuli mieleeni, että en olekaan kertonu uuesta harrastuksestani! Juu-up, miepä ostin oikeat kunnon juoksulenkkarit. Hmm.. vai olenkohan kertonu jo tästä....? Nooh, kertaus on opintojen äiti. Eli ostaa päräytin kunnon juoksulenkkarit. Olen jo monta kertaa alottanu juoksuharrastusta ja olen Laulavanki jo saanu opetettua juoksemaan nätisti rinnalla. Aina se alotus on kuitenki päättyny lyhyeen, kun olen innoissani alottanu liian rajusti ja huonoilla kengillä. Huonoilla kengillä veren maku suussa juokseminen ei anna sitä iloa, mitä siltä juoksuharrastukselta olen odottanu. Jotenka, nyt lähin taas kerran alusta liikkeelle. Kävin kokeilemassa valehtelematta toista kymmentä kenkäparia ja sain vihdoin asiantuntevaa apua ja löysin kengät. Laulava oli eka lenkillä sen näköinen, että jaa, nyt ollaan taas tässä vaiheessa kevättä, että alkaa juoksuharrastukset, mutta kyllä seki sitten tottu taas. Harmiksi se poskiontelontulehdus keskeytti meiän reenit, mutta alotetaan taas sinnikkäästi alusta.

Tjaah, tarttee vissiin lähteä nukkumaan. Palataan taas kun keretään ;)