Käytiin torstaina niskapoimuturvotusultrassa. Oli aivan ihana kokemus, kätilö oli kiva ja kiireetön ja huoneessa oli hämyvalaistus, jotta ultran näkee paremmin. Ensin vähän puheltiin ja sitten ryhdyttiin katsomaan, mitä siellä masussa on. Sanoin jo etukäteen, että jännittää, onko siellä kaikki hyvin. Kätilö sanoi, että katsotaan ensin vatsan päältä ja sitten, jos ei näy katsotaan alakautta. Heti kun se ultraus aloitettiin niin siellähän se näkyi! Köllötteli jalat kippurassa. Sitten tosin alkoi melkoinen huitominen ja hyppiminen, ei tahdottu saada pääperämittaa mitattua, kun niin rupesi meuhkaamaan :D Kuultiin sydänäänetkin ja olihan se melkoinen tunne, mieskin otti kädestä kiinni kun niin herkistyi. Selkäranka näkyi kuin pienenä helminauhana ja sitäkin pieni esitteli oikein venyttelemällä. On se jännä kuin pienenä ne on jo vauvan näköisiä.

Nyt on siis 13.raskausviikko meneillään. Laskettu aika on nyt 25.11. ja pieni oli vajaat 6cm pitkä.

Oireet on vähentyneet, niitä esiintyy enää harvoin. Tai siis väsymys ja etominen on vähentyneet, mutta närästys on tullut tilalle. Nyt ei enää niin paljoa haluta makeaakaan, että taisi olla sellainen alkuraskauden mieliteko. Onneksi käytiin nyt siellä ultrassa ja kaikki oli hyvin, kun eilen ja tänään tuli taas vähän vaaleanpunaista vuotoa. Kait se sitten on sitä jotain hormonaalista vuotoa tai istukasta johtuvaa, en hoksannut kätilöltä kysyä, kun oli niin jännä tilanne. Täytyy kysyä ensi viikolla neuvolalääkäriltä.